Hommia Manskulla

Mannerheimintieltä jouduttiin Erottajan päästä poistamaan yksi lehmus lahon takia.

Toinen arboista pääsi kiipeämään puuhun ja teki näin ollen kiipeillenkaadon.

Kuvassa komeilee myös työauto.

Kiipeilyssä käytettiin tuolla kerralla kengissä piikkejä, sillä puu oli poistettava, muutoin kiipeillään aina ilman piikkejä, ettei runkoon tule turhia haavapintoja! Englanniksi piikit ovat spurs eli kannukset.

Puun rungon sisällä oli valtava reikä pitkältä matkalta. Laho oli tehnyt sinne suuren ammottavan aukon. Kuitenkin jos runko itsessään ehkä niin se voi olla erittäin kestäväkin ja puu voi saada jäljellä olevan rungon kautta tarpeeksi vettä. Tässä tapauksessa kuulemma tuntui inhottavalta jo pelkästään piikeillä kiipeäminen.

Kuvassa näkyy myös asianmukainen suoja-alueen rajaaminen. Minä pääsin välillä seisauttamaan liikennettä.

Puu kaatuu!

Tässä komea ja hiukan epäselko kuva puunkaadosta. Kuvassa ei ole kaikkea, eikä kaikki tule ihan selkeästi joten selostan samalla hiukan.

Puut kaadetaan yleensä talvella. Tällöin puu on kuivempaa, kun nestevirtaus ei ole niin voimakasta. Puun habitusta on helpompi tarkastella ja siten valita kaatosuuntaa. Myös ympäristö säästyy suuremmitta vaurioitta, kun lumi suojaa esimerkiksi nurmikoita.

Ensimmäiseksi kaatoon tarvittava suoja-alue täytyy rajata siten, että vain alueella työskentelevät ihmiset pääsevät sisäpuolelle. Tarvittavat varoitusmerkit täytyy myös asettaa paikoilleen.

Sitten kaivetaan puun runkoa mahdollisimman paljon näkyviin, jottei paikalle jää valtavaa kantoa. Staralla kannot tulee jyrsimään ulkopuolinen firma, jolta työ tilataan.

Erittäin tärkeää on tallata lumeen itselle pelastautumisreitti, jos puu sattuukin kaatumaan väärään suuntaan. Puun rungon sisälle ei esim. voi nähdä varmasti missä kohtaa lahoa sijaitsee, vaikka puun kovuuden tuntisikin sahassa.

Kaatosuuntaa voi mallailla sahan päällä olevien merkkien avulla pitämällä terää rungolla sahaussuunnan mukaisesti. On myös otettava huomioon miten pitkälle kaatuvan puun latva tulee. Helsinginniemen puistossa näin miten upeasti kuusen latva osui juuri avonaisesta portista sisään. Taidokasta!

Sahaus aloitetaan kaatokolosta. Ensin tehdään yläsahaus joka tulee vinosti puun runkoa nähden n.60 asteen kulmassa korkeintaan 25 prosenttia puun paksuudelta. Suoraan runkoa vasten tulee alasahaus, jonka pitäisi päättyä samaan kohtaan kuin yläsahaus, niin että ne muodostavat terävän kulman.
Kaatosahaus tehdään rungon toiselta puolelta, hieman kaatokolon alareunan yläpuolelta. Sahausta ei saa viedä läpi asti vaan väliin täytyy jättää pitopuuta!

 Joskus kaatamisen apuna voi käyttää vänkäriä, jolla väännetään runko liikkeelle.

Kuvassa kaatamani koivu Katajanokanpuistossa.